Putkisalon kartanon isäntä- ja emäntälinja kuvastaa hyvin kartanon historian vaiheita. Isäntinä on ollut pääasiassa virkamiehiä, mutta myös joitakin sotilaita löytyy. Emännät pitivät kartanoa pystyssä, kun isännät olivat sotaretkillä ja kuolivat nuorina.
Isäntä- ja emäntälinja
Kauranen – Haberman – Harneskskölk – Sperling – Grotenfelt – Heinzius – Orreaus – Kyander – Antell vuodesta 1582 vuoteen 1818
Henrik Thomasson Kauranen, kihlakunnan kirjuri, rusthollari ja vuoti, sai todennäköisesti läänityksenä alueita, joista muodostui Putkisalon suurtila. Hän isännöi tilaa 1582 – 1609, 27 vuotta.
Johan Henrikson Kauranen, aateloituna Haberman, nostoväen päällikkö ja vouti, (k.1636 arvio), peri tilan isänsä Henrik Kaurasen jälkeen ja oli isäntänä 27 vuotta 1609 – 1636. Johan Haberman avioitui Catharina Sofia von Sperlingin kanssa.
Nils Nilsson Harnesksköld, ratsumestari ja kapteeni, kaatui vuonna 1656 Puolassa. Hän oli tilan isäntänä 20 vuotta 1636 – 1656 ja oli edellisen isännän Johan Habermanin lesken Catharina Sofia von Sperlingin 2. aviomies.
Catharina Sofia von Sperling (s.1616, k.1672) isännöi kartanoa 16 vuotta 1656 – 1672 miehensä Nils Harnesksköldin kuoleman jälkeen.
Herman Ludwig Harnesksköld, majoitusmestari ja luutnantti, (k.1692) oli isäntänä 20 vuotta 1672 – 1692. Herman oli Nils Nilsson Harnesksköldin poika ja oli avioliitossa Helena Dorotea Grotenfeltin kanssa.
Helena Dorotea Grotenfelt (s.1655 Ruotsissa, k.1731 Rantasalmella) isännöi kartanoa 34 vuotta 1692 – 1726 miehensä Herman Ludvig Harnesksköldin kuoleman jälkeen.
Paul Paulsson Heintzius, sotatuomari ja asessori, (s.1695, k.1761) isännöi kartanoa 35 vuotta 1726 – 1761. Hän avioitui Herman Harnesksköldin tyttären Märta Harnesksköld kanssa ja hänen 2. puoliso oli Maria Fabritia (Fabrelius).
Herman Johan Heintzius, sotatuomari ja asessori, (s.1730, k.1784) oli isäntänä 23 vuotta 1761 – 1784. Hän oli Paul Paulsson Heintziuksen poika ja hän oli avioliitossa serkkunsa, Maria Orraeus, kanssa.
Maria Orraeus (s.1734, k.1794) isännöi kartanoa 8 vuotta 1784 – 1792 miehensä Herman Johan Heintziuksen kuoleman jälkeen.
Johan Adolf Kyander, kapteeni, (s.1756, k.1809) tuli isännäksi avioiduttuaan Herman Juhan Heintziuksen tyttären Brita Helena Heintziuksen kanssa ja oli isäntänä 17 vuotta 1792 – 1809.
Samuel Johan Antell, asessori ja maaviskaali, (s.1775, k.1843) avioitui Johan Adolf Kyanderin tyttären Maria Elisabet Kyanderin kanssa ja oli isäntänä 9 vuotta 1809 – 1818. Vaimonsa kuoleman jälkeen Samuel Johan Antell meni naimisiin tämän sisaren Ulrika Lovisa Kyander kanssa.
Isäntä- ja emäntälinja
Ungern – Westerstråhle vuodesta 1818
Henrik Oliver Ungern, maanmittausinsinööri ja tilanomistaja (s.1770, k.1843) osti Putkisalon kartanon vuonna 1818 ja isännöi kartanoa 16 vuotta 1818 – 1834. Hänen puoliso oli Maria Elisabeth Tapenius.
Henrik Ungern ”Ukko Unkeri”, kruununnimismies ja tilanomistaja (s.1809, k.1873) oli isäntänä 39 vuotta 1834 – 1873. Hän avioitui naapurikartanon Ilohovin tyttären Carolina Elisabeth Sofia Nykopp.
Carolina Elisabeth Sofia Nykopp (s.1819, k.1890) isännöi kartanoa Henrik Ungernin kuoleman jälkeen 17 vuotta 1873 – 1890.
Werner Nikolai Ungern, agronomi, (s.1854, k.1891) oli isäntänä yhden vuoden 1890 – 1891. Hän oli avioliitossa Betty Caroline Kraemerin kanssa.
Axel Leonard Ungern, oikeustieteen kand. ja tilanomistaja, (s.1863, k.1922) oli isäntänä 27 vuotta 1891 – 1918. Hän avioitui Lydia Gahmbergin kanssa. Axel Ungern vuokrasi vuonna 1819 Putkisalon kartanon Alarik Stadiukselle viideksi vuodeksi.
Alarik Stadius oli putkisalon isäntänä yhden vuoden 1918 – 1919.
Kalle Vilhelm Korhonen oli Putkisalon isäntänä kolme vuotta 1919 – 1922. Axel Ungern möi Putkisalon kartanon liikemies Korhoselle vuonna 1919. Tämä liiketoimi ei ollut kestävä, vaan Axel Ungernin tytär Saga Ungern osti kartanon takaisin Korhosen konkurssihuutokaupasta vuonna 1922.
Saga Solveig Ungern (s.1901, k.1996) omisti kartanon vuodesta 1922 lähtien. Kartanoon palkattiin tilanhoitajaksi agronomi Werner Axel Westerstråhle vuonna 1923 ja samana kesänä Saga Ungern ja Werner Westerstråhle vihittiin avioliittoon ja hääjuhla vietettiin kartanon Suuressa salissa aurinkoisena heinäkuun 22. päivänä.
Werner Axel Westerstråhle, agronomi, (s.1897, k.1976), teki huomattavan elämäntyön kartanon isäntänä 49 vuoden aikana 1923 – 1972. Hän toimi useissa järjestöissä ja kehitti paikallisesti sekä myös valtakunnallisesti maataloutta, etenkin metsänhoitoa ja eläinten jalostustoimintaa.
Carl Axel Westerstråhle, agronomi, (s.1939) isännöi kartanoa 30 vuotta 1972 – 2002 ja on avioliitossa Marja-Leena Westerstråhle, os. Niiranen, hum.kand, kanssa.
Lars Mikael Westerstråhle, agronomi, (s.1969), on ollut kartanon isäntänä vuodesta 2002. Mikaelin avopuoliso on Susanna Nuutinen, filosofian maisteri.