Putkisalon saarelta löytyy 10 kpl pyyntikuoppia eli ansakuoppia, joiden avulla on metsästetty jo tuhansien vuosien ajan. Vanhimmat pyyntikuopat Suomessa ovat n. 4.000 – 6.000 vuotta vanhoja. Pyyntikuopan halkaisija on ollut 2-3 metriä ja syvyys n. kaksi metriä. Kuopan pohjalle on voitu asettaa pystyyn teroitettuja puupaaluja, joihin eläin menehtyi, mikä helpotti vaarallisten eläinten käsittelyä. Pyyntikuoppa voitiin myös peittää esim. risuilla, jotta eläin ei huomaa sitä vaan putoaa kuoppaan. Eläimet on voitu myös ajaa pyyntikuoppiin. Pyyntikuoppien avulla metsästettiin peuroja, hirviä, susia ja karhuja. Viimeksi pyyntikuoppia on käytetty Suomessa 1800-luvun lopussa.

Kuva pyyntikuopasta

Pyyntikuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Hylje oli Suomen merkittävin riistaeläin kivikaudella eli n. 10.000 – 4.000 vuotta sitten. Pyynti tapahtui todennäköisesti kevätjäillä aseena luukärkisiä harppuunoita ja kivinuijia. Hylkeentraanin ja nahkojen kauppaa käytiin Suomen alueella jo 7.500 vuotta sitten.

Hyljettä paljon myöhemmin alkoi turkiseläinten kaupallinen pyynti ja turkiskauppa oli merkittävä tulonlähde keskiajalla Suomen asukkaille ja Ruotsin kruunulle. Pyynnin kohteina oli kettu, kärppä, näätä ja varsinkin orava.

Pienpetoja metsästettiin erilaisilla pyyntiraudoilla.

Piisamin pyydystämiseen käytetyt raudat

Conibear – heti tappavat pyyntiraudat. Käytetty esim. minkin metsästämiseen.

Suomeen on tuotu turkiseläimiä tarhattavaksi kuten minkki, joka on päässyt leviämään luotoon ja on nyt luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, koska sen ravintona ovat etenkin vesilintujen munat ja poikaset, mutta myös myyrät, kalat sekä sammakot.

Vuoden 1923 metsästyslain mukaan vahinkoeläimiä olivat karhu, susi, ilves, ahma, hylje, maakotka, huuhkaja, kanahaukka ja varpushaukka. Valtio maksoi tapparahan sudesta ja ahmasta. Kunnat maksoivat tapporahan petonisäkkäistä ja -linnuista. Oheisilla seinällä olevilla pyyntiraudoilla on metsästetty kanahaukkoja asettamalla pyyntirauta pystyssä olevan kepin yläpäähän syötin kanssa. Nykyisin kanahaukka on rauhoitettu kokonaan luonnonsuojelulain nojalla vuodesta 1989.

 

Eväät olivat olennainen tekijä metsästys- ja kalastusretkillä. Eväät ja muut tarvittavat välineet kulkivat kätevästi mukana repussa ja kahvi pysyi kuumana tai vesi kylmänä oheisessa oman aikansa ”termospullossa” ts. huovalla eristetyssä lasipullossa. Myös paistinpannu oli tarpeellinen olla mukana.

Suomessa metsästykseen pitää olla aina maanomistajan lupa, joko yksityisen tai valtion. Metsästyslaki säätelee metsästystä ja sen vastaisesta teosta voidaan syyttää metsästysrikoksesta. Metsästys on Suomessa suosittu harrastus ja metsästyskortin lunastaneita on Suomessa n. 300.000 henkilöä.

Ohessa on pyydettyjen eläinten turkiksia, siipiä ja sarvia:

  • mäyrän nahkoja
  • metson siipi ja pyrstö
  • hirven ja poron sarvet