Kalastusta harjoitettiin paljon ennen maanviljelystä. Vanhimmat viitteet kalastuksesta löytyy n. 40.000 vuotta sitten. Suomessa kalastusta on harjoitettu n. 10.000 vuotta. ”Veden vilja” on ollut merkittävä osa ravinnonsaantia nykyaikaan saakka. Kalastus oli oleellinen tekijä, joka mahdollisti Suomen asuttamisen ja ihmisten selviämisen ankarissa oloissa jääkauden jälkeisenä aikana.
Suomalaiset ovat kehittäneet monenlaisia pyyntimuotoja, joilla kalastetaan erilaisissa vesissä ja eri vuodenaikoina.
Rysäkalastuksen paras aika on viileiden vesien aika alkukesästä. Oheinen rysä on katiskan sukua oleva kalanpyydys, joka on Suomessa ollut käytössä jo 1500-luvulla. Rysäpyynti ei vahingoita kaloja ja alamittaiset kalat on helppo päästää takaisin kasvamaan. Museoaitan katossa on yksi Putkisalossa käytössä olleista rysistä.
Tuulastus on kalastuslaji, jota harrastetaan pimeinä syksyn öinä. Tuulastaminen tapahtuu soutuveneellä, jossa on tehokas valonlähde veneen keulassa tai perässä, josta tuulastaja yrittää iskeä valaistulla alueella näkyviä kaloja pitkävartisella atraimella. Museoaitan katossa on kiinnitetty yksi atrain.
Verkkokalastus
Tuohesta tehdyt verkonpainot ja verkonkohot, jotka tehtiin käsin kotona, ovat muisto Putkisalon pitkästä verkkokalastuksen historiasta. Suomessa verkkokalastus on tuhansia vuosia vanha pyyntitapa, joka edellyttää paikallistuntemusta – verkot pitää laskea oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Hyvistä kalapaikoista ollaan hiljaa. Verkkokalastuksen kulta-aika koittaa keväällä, kun hauet, lahnat, ahvenet, särjet ja kuhat alkavat kutemaan.
Esimerkki, miten verkko lasketaan järveen.
Pitkäsiima on seisova kalastuspyydystapa. Se koostuu selkäsiimasta ja siitä lähtevistä tapseista eli tapsisiimoista. Tapsin päässä on koukku, johon tulee syötti. Tapsit ovat tavallisesti vajaan metrin mittaisia ja niitä on kiinni selkäsiimassa ehkä 3–5 metrin välein. Siiman pituus ja koukkumäärä voi vaihdella suurestikin, paristakymmenestä yli sataan koukkuun.
Syöttinä voi olla matoja, jolloin on kyseessä matosiima, tai täkykaloja, jolloin on kyseessä täkysiima. Matosiimalla pyydetään esimerkiksi lahnaa ja ahventa. Täkysiimalla pyydetään kuhaa, haukea ja ankeriasta.
Ohessa Putkisalossa käytössä ollut pitkäsiimalaatikko, jonka avulla pitkäsiima ja sen tapsit saatiin pysymään järjestyksessä.