Kahvinjuonti on tärkeä osa suomalaista arkea ja juhlaa ja siksi kuparinen kahvipannu oli Suomessa hyvin tärkeä kotitalouden esine. Tästä kertoo myös hyllyllä olevat Putkisalon yhdeksän erikokoista kuparista kahvipannua.

Merkittävin kahvin viljelyalue on Keski- ja Etelä-Amerikka ja maailman suurin kahvintuottajamaa Brasilia tuottaa kolmasosan maailman kahvista. Kahvijuoma valmistetaan kahvipensaan kuivatuista, paahdetuista ja jauhetusta pavuista.

Tänä päivänä ostamme kaupasta valmiiksi jauhettua kahvia, mutta aiemmin ostettiin raakapapuja, jotka kotona paahdettiin kahviprännärissä, jauhettiin kahvimyllyssä ja sitten kahvijuoma keitettiin kahvipannussa.

Vanhimmat tiedot kahvin nauttimisesta on jopa ennen 1000 – lukua Etiopian alueella. Kahvin juominen levisi Eurooppaan 1600 – luvulla ja aluksi sitä myytiin lääkkeeksi. Suomeen kahvi tuli 1700-luvulla ja levisi nopeasti koko kansan keskuuteen.

Toisen maailmansodan aikana kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa oli pula elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön kahvin korvikkeita, joissa oli vain neljäosa kahvia ja loput paahdettua ruista, ohraa, hernettä tai voikukanjuuria. 1943 otettiin käyttöön korvike, jossa ei ollut kahvia juuri lainkaan.

Kahvin suosiosta kertoo siihen liittyvä sanasto. Juomme aamukahvia, päiväkahvia ja iltakahvia. Juomme kahvia kotona, työpaikalla ja kahviloissa. Keitämme pannukahvia, suodatinkahvia, automaattikahvia tai pikakahvia. Meillä on porokahvia, suodatinkahvia ja kahvikapseleita. Käytämme kahvipannuja, kahvinkeittimiä, mokkapannuja, expressokeittimiä jne.

Olemme maailman parhaita kahvinjuojia, sillä juomme vuodessa eniten kahvia asukasta kohden.

Kuvassa kahviprännäri, jota käytettiin kahvinpapujen paahtamiseen kotona.